Elli Niittymäen koulumuisto

”Kun olin käynyt viisi termiiliä kiertokoulua Haritussa, tulin Urjalankylän kouluun 1922  Johtajaopettajana oli K V Reponen aina tunnilla kovat kaulassa ja rusetti leuan alla sekä tumma puku. Reponen oli semmoinen hyväntahtoinen vanha mies. Opetti laskentoa ja usein tunnilla ohi kulkiessaan ja vihkoja katsellessaan taputti päähäni ja sanoi: ”Kas niin pikku siukku”, jota lempinimeä hän aina joskus käytti.

Sen lukukauden aikana kuoli hänen vaimonsa. Seuraava lukuvuosi oli meille oppilaille vaiherikas. Toiseksi opettajaksi tuli vähän yli 30-vuotias Tyyne Lekman. Nytpä näille alkoi kehittyä rakkaussuhde. Välitunnit alkoi venyä aina pitemmiksi. Istuimme ja odotimme. Välitunti oli ensin 10 minuuttia, nyt 20 min tai puoli tuntia, kun opettajat riiasivat

Johtokunta valitsi opettajaa 1924 ja Tyyne Lekman haki ja lisäksi Naimi Jussila Hattulasta. Johtokunta valitsi Jussilan. Tästä olivat Reponen ja Lekman kovin pahoillaan. Kun Jussila sitten kieltäytyi, kävivät jotkut johtokunnan jäsenet häntä suostuttelemassa ja niin hän tulikin. Tyyne Lekman sai opettajan paikan Vahoista ja sinne Reponen muutti seuraavana vuonna ja he avioituivat.
Urjalankylän uusi koulurakennus valmistui jouluna 1924 ja tammikuussa pääsimme uuteen kouluun.”

Orvokki Hiukkasen muistamia

Pojat heittelivät lumipalloja. Yksi osui Helkiölän Tyynen silmään. Hän lähti itkien kotiin ja äiti Martta tuli koululle opettajan puheille. Martta oli puheissaan hätänen ja sanoi: ”ri se ny parane, se täytyy lopettaa.” Opettaja lohdutti: ”Ei vielä lopeteta, viedään nyt ensin lääkäriin.”

Koulussa kävi terveyssisar tarkastamassa lasten puhtauden. Käynnistä sai numeroarvostelun ja kunniakirjan. Erään tytön päässä oli täitä, josta seurasi muistutus kotiin. Tytön äiti suuttui ja lähti koululle terveyssisaren puheille ja sanoi: ”Meidän plikan pääs saa olla viis, kuus täitä.”