Urjala vaiheet

Kiertokoulu
Pitäjänkoulu
Kiertokoulut
Kansakoulut
Jatkokoulu
Oppikoulu
Peruskoulu
Lukio
Oetussuunnitelmat
Oppilashuolto
Harrastustoiminta
Koulujen hallinto
Valitse koulu
Linkit
Etusivulle

nousee

”Ei muuta koulua kuin kiertokoulua”

Urjalassa toimi pitäjänkoulun ohella neljä kiertokoulua 1860 luvulla. Kansakouluista huolehti kunta. Kunta vastasi kiertokoulujen kustannuksista 1800-luvulla, mutta niiden työskentely ja kehittäminen olivat kirkkoneuvoston vastuulla.

 

Opetus oli neljässä piirissä välillä sattumanvaraista ja niinpä 1902 kirkonkokous vahvisti uuden piirijaon.  Piirejä oli edelleen neljä ja neljä opettajaa, mutta jokainen piiri jaettiin neljään alueeseen ja näihin valittiin piirimies. Hänen tuli huolehtia siitä, että opettaja opetti tasapuolisesti.

 

Kymmenen vuotta myöhemmin hyväksyttiin uusi piirijako, joka oli jo vuotta aiemmin ehditty kerran hylätäkin.  Kirkonkokoukseen oli masinoitu osanottajia ja muutamasta vastustavasta puheenvuorosta huolimatta hyväksyttiin 1912 piirijako, jonka mukaan Urjalassa oli kahdeksan piiriä ja kahdeksan opettajaa.  Jokainen piiri jaettiin kolmeen ”lahkoon”. Urjalan seurakunnan historiassa kirjoittaja Eeva Ojanen päätyykin arvioon: ”Kiertokoulut elivät Urjalassakin vahvaa nousukauttaan siinä vaiheessa, jolloin niiden aika alkoi olla ohi.”

 

Jaakkolan koulussa

 

Menosten Jaakkolassa pidettiin lukuvuonna 1907–1908 koulua Jaakkolan alustalaisten lapsille, myös muita kylän lapsia oli opetusta saamassa. Opettajana oli 21-vuotia  Emmi Granlund. Oppilaina olivat: Martta Anttila, Emil Harju, Nestori Kilpinen, Yrjö Lehtinen, Lempi Lehtonen, Jalmari Lehtonen, Kalle Lamminen, Väinö Lamminen, Ilona Mäkelä (Vuolle), Emil Nieminen (Kuusiniemi), Toivo Sundström, Hannes Tanhuanpää, Väinö Tanhuanpää, Maija Virtanen, Elsa Yntälä, Vilho Yntälä, Matti Lehtinen, Einari Jaakkola, Sulo Nieminen, Uuno Nieminen ja Vehmas.

 

Oppilaita oli parikymmentä ja oppikirjoina oli Raamattu ja Katkismus. Lapsia opetettiin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan krimeeritauluun, lisäksi oli yksi vihko. Koulu kesti 168 päivää ja sen päätyttyä oppilaat saivat neljäsivuisen Luku-Setelin. Ensimmäisellä sivulla oli nimi, syntymäaika ja kylä. Sisäsivulla oli vasemmalla Lastenkoulu-todistus ja oikealla sivulla Kinkeri-todistus. Molemmat todistukset olivat melkein samanlaiset, mutta Lastenkoulu-todistuksessa annettiin numerot myös kirjoituksesta, veisuusta, luvunlaskusta, käytöksestä ja tarkkaavaisuudesta. Arvosanat olivat: hyvä 4, tyydyttävä 3, välttävä 2 ja heikko 1. Lastenkoulu-todistuksessa oli kaikkiaan 19 arvosanaa.

 

Neljäs sivu lukusetelissä oli muistiinpanoja varten. Emmi Granlund meni myöhemmin naimisiin Emil Kiven kanssa ja sai 1965 50-vuotismerkin ja kunniakirjan toimittuaan 50 vuotta pyhäkoulun opettajana.

 

Kiertokoulu Leikkikankaalla

 

Leikkikankaalla pidettiin kiertokoulua ainakin Ilolassa ja Pirttilahdessa, jotka vielä silloin olivat torppia. Koulua pidettiin vuoroin Leikkikankaalla ja vuoroin Tourunkulmalla. Opettajana toimi Selma Salovaara, joka meni naimisiin Jalmari Suonkannan kanssa.

 

Pirttilahden lapsista oli varmaankin mukavaa kun saivat opiskella kotonaan. Siellä myös Väinö Kuusiniemi otti ensiaskeleensa opin tiellä. Koulunkäynnin ajan Väinö oli myös kortteeria Pirttilahdessa muorin ja vaarin puolella eli isovanhempiensa Kalle Vihtorin ja Vilhelmiina Pirttilahden luona.

 

Myös Suonkannan torpassa on aikoinaan pidetty kiertokoulua. Torppa sijaitsi Urjala-Humppila maantien länsipuolella, siis eri paikassa kuin nykyinen Suonkannan talo. Suonkannassa kävi koulua mm. veljekset Väinö ja Leo Järvinen. He olivat kouluaikana kortteeria Sillankorvassa. Myös Kallensillan entisessä kestikievarissa on pidetty kiertokoulua. Siellä kävivät koulua myös Tanhuanpään vanhimmat pojat Frans ja Albert Valo.           

 

Tosiasiassa vielä 1920-luvun alkuun kiertokoulu oli monelle urjalalaislle vielä ainoa koulu, koska kaikilla kulmilla ei ollut kansakoulua, eikä ainakaan alakoulua.  Seuraavassa on jäljennös vuoden 1915 alusta voimaan tulleesta kiertokoulun ohjesäännöstä, josta käyvät ilmi piirit ja lukujärjestys.

Menosten alue kuului viidenteen piiriin. Ohjesäännön jäljennös löytyi koulun arkistosta.

 

 

Urjalan seurakunnan kiertokoulujen ohjesääntö

 

”1 §

Paitsi Porvoon Hiippakunnan, Tuomiokapitulin kiertokouluista antamia määräyksiä on Urjalan seurakunnan kiertokouluissa noudatettava seuraavia ohjeita.

2 §

Koulujen johtokuntana on kirkkoneuvosto, jonka tulee valvoa koulujen etua ja oikeutta sekä järjestää ja tarkastaa kouluoloja.

3 §

Opettajia on oleva 8. Heidän tulee käydä edellä hyvällä esimerkillä, teroittaa lapsille Jumalan sanaa ja tarkkaan noudattaa, mitä ohjesäännössä mainitaan.

4 §

Jokaisella opettajalla on oma koulupiirinsä ja jokaisessa piirissä 3 koululahkoa.  Jokaisessa koululahkossa on opetusaika 12 viikkoa.   Seurakunta on jaettu seuraaviin koulupiireihin:

 

I Piiri

1:nen lahko                 Hakkila, Kamppari ja Salimäen kulma

2:nen lahko                 Laukeela ja Salmen kylä

3:mas lahko                Huhti ja Salmen metsäkulma

 

II Piiri

1:nen lahko                 Annula, Koulun kulma, Järviö ja Kokon torppia

2:nen lahko                 Perhon kylä

3:mas lahko                Välkkilä, Kokko ja Ikaala.

 

III Piiri

1:nen lahko                 Välkkilän metsäkulma ja Harjun kulma

2:nen lahko                 Suonpään osa Saviniemen kylää

3:mas lahko                Saviniemen kylä

 

IV Piiri

1:nen lahko                 Kölli ja Matkun Ylikylä

2:nen lahko                 Matkun eteläinen piiri ja osa Matkun pohjoista piiriä

3:mas lahko                Raitoo, Särkijärven kulma sekä Lintulan kulma.

 

V Piiri

1:nen lahko                 Menonen ja Väkkärä

2:nen lahko                 Tourun kulma

3:mas lahko                Leikkikangas ja osa Matkun pohjoista piiriä.

 

VI Piiri

1:nen lahko                 Harittu ja Höllämäki

2:nen lahko                 Valajärvi ja Pääskynkulma

3:mas lahko                Puolimatka

 

VII Piiri

1:nen lahko                 Urjalan kyläryhmä

2:nen lahko                 Soukon kulma

3:mas lahko                Vahonen, Pappila sekä osa Honkolaa.

 

VIII Piiri

1:nen lahko                 Halkivaha

2:nen lahko                 Kehro

3:mas lahko                osa Honkolaa ja Velkala.

 

5 §

Seurakunta hankkii jokaiseen koulupiiriin penkkejä( kirk.k. päätös 23/1 1905 ja 24/2 1912). Seurakunta hankkii myös kiertokoulussa käyville lapsille tarpeelliset kirjat kouluaikana käytettäviksi ja muut koulutarpeet( kirk.k. päätös 27/10 1906). Polttopuita varten maksetaan jokaisesta syyskouluista 20 mk, talvikoulusta 25 mk ja kevätkoulusta 15 mk (kirk.k. päätös 23/1 1905).

 

6 §

Lukujärjestys:

Tunti  osasto   Maanantai      Tiistai             Keskiviikko    Torstai           Perjantai         Lauavantai

9-10     II       Raam.hist       Katekismus    Raam.hist       Raam.hist       Katekismus    Raam.hist

             I        Raam.hist       Katekismus    Raam.hist       Raam.hist       Katekismus    Raam.hist

10-11   II       Kirjoitusta      Kirjoitusta      Oikeinkirj       Kirjoitusta      Kirjoitusta      Oikeinkirj

             I        Sisälukua        Sisälukua        Sisälukua        Sisälukua        Sisälukua        Sisälukua

11-12   II       Sisälukua        Laskentoa      Sisälukua        Sisälukua        Laskentoa      Sisälukua

             I        Kirjoitusta      Laskentoa      Kirjoitusta      Kirjoitusta      Laskentoa      Kirjoitusta

12-       II       Ruo-              kai-                lu-                  ai-                  ka                  Laulua

  1.     I                                                                                                                   Laulua

12.30-  II       Laskentoa      Raam.hist       Laulua            Katekismus    Raam.hist       --

13.00     I       Sisälukua        Raam.hist       Laulua            Katekismus    Raam.hist       --

13.00-  II       Laulua            Laulua            Laskentoa      Laulua            Laulua            --

  1.     I       Laulua            laulua             Sisälukua        Laulua            Laulua            --
  2.  II       Katekismus    Sisälukua        Katekismus    Laskentoa      Sisälukua        --

14.30    I        --                   --                   --                   --                   --                   --

 

 

 

Lyhyt rukous alottaa ja päättää päivän työt.

 

7 §

Syyslukukausi alkaa elokuun viimeisenä maanantaina ja kestää lauvantaihin, joka on lähinnä edellä 4 jättä adventtisunnuntaita ja kevätlukukausi alkaa maanantaina Loppiaisen jälkeen ja kestää niin kauvan että kaikkiaan tulee opetetuksi lukuvuoden ajalla 36 viikkoa.  Juhlapäivinä, keisarillisina juhlina, pääsiäisviikolla torstaina ja lauvantaina on koulu oleva suljettuna, jota paitsi saadaan jokaisessa koulupaikassa antaa korkeintaan 3 lupapäivää sekä 1 puhdistuspäivä ennen tutkintoa.

 

8 §

Koulun päättyessä on opettajan annettava lapsille heidän käytöksestään, ahkeruudestaan, tarkkaavaisuudestaan ja taidoistaan säädetyn kaavan mukaiset todistukset. Samoin on heti koulun päätyttyä kirkkoherralle toimitettava koulussa olleista lapsista luettelo, johon on merkittävä heidän nimensä ja jossa on ilmoitettava, kuinka monessa koulussa he ennen lukuvuoden ajalla ovat opetusta nauttineet.

 

9 §

Opettajan tulee kiertää piirinsä lahkoissa opetusta antamassa siinä järjestyksessä, kuin lahkot 4 § ssä ovat luetellut ja on lukuvuosi aloitettava siinä lahkossa, mikä lähinnä seuraa lahkoa, jossa se edellisenä vuonna aloitettiin, kunnes lukuvuosi, joka kolmen vuoden kuluttua aloitetaan uudelleen 1 stä lahkosta.

 

10 §

Olemaan kirkkoneuvosteolle avullisena kouluolojen järjestämisessä sekä silmällä pitämään ja valvomaan, että koulu säännöllisesti toimii, valitsee kirkkoneuvosto 4 jäksi vuodeksi kerrallaan jokaisesta piiristä erityisen 3 henkilöisen johtokunnan, yhden jokaisesta lahkosta. Jokaisen koululahkon piirimiehen velvollisuutena on myöskin joka kerta, kun koulu hänen lahkossaan päättyy, pitää koulupaikassa koululahkolaisten kanssa kokous, jossa sovitaan, mistä saadaan kouluille huone, kun se seuraavana lukuvuotena siihen lahkoon tulee.

 

11 §

Kiertokoulun opettajan tulee pitää huoli siitä, että 14 päivää ennen koulun alkamista kuulutuksella seurakunnan kirkossa ilmoitetaan, milloinka ja missä koulu kulloinkin alkaa.

 

12 §

 

Näistä ohjesäännöistä, jotka astuvat voimaan syyslukukauden alusta v 1915 tulee jokaisella opettajalla olla jäljennös, jonka hän vaadittaessa on velvollinen näyttämään.

 

Jäljennöksen oikeaksi todistaa

 

K Hilden

kirkkoherra”

 

Oppivelvollisuuslain voimaantulo vuoden 1923 alussa merkitsi sitä, että Urjalan kirkonkokous päätti lopettaa kiertokoulujen toiminnan ja siirtää niiden omaisuuden kunnalle. Joissakin piireissä oli tiettävästi hankittu Harmoonikin. Entiset kiertokoulujen opettajat siirrettiin alakansakouluihin opettajiksi. Eläkkeelle jo siirtyneiden opettajien ja heidän leskiensä eläkkeet maksoi seurakunta loppuun saakka.

 

 

 

Koululaisia kinkereillä

 

Valtakunnallisesti oli käyty kädenvääntöä kirkon ja yhteiskunnan antamasta alkeisopetuksesta. Oppivelvollisuuslaki ratkaisi asian ja niin myös Urjalassa kiertokouluista luovuttiin. Urjalan seurakunnan historiassa kertoo kirjoittaja Eeva Ojanen, että papistolla oli edelleen oikeus käydä kuuntelemassa opettajien uskontotunteja. Oikeutta käytettiin kuitenkin melko vähän.  Sen sijaan koulut kehottivat oppilaita osallistumaan lukukinkereille. 1930-luvulla parista tuhannesta kinkereillä käyneestä kolmasosa oli koululaisia. Ojasen mukaan vielä 1950-luvulla koululaisia osallistui kinkereille 200–500. Joskus kinkereitä pidettiin myös kouluissa.

 

Seurakunnan edustajat vierailevat koulussa

 

Peruskoulussa uskonnonopetus oli ns. tunnustuksellista eli tapahtui evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen tunnustuksen mukaan. Muuhun uskontokuntaan kuuluvan lapsen vanhemmat voivat hakea vapautusta lapsille. Urjalassa vapautusta on haettu muutamalle Jehovan todistajan lapselle. Opettajan tuli kuulua myös kirkkoon voidakseen opettaa uskontoa tai hänen tuli saada siihen lupa opetusministeriöltä.

 

Vuonna 1935 pappien ja opettajien yhteisessä neuvottelussa päätettiin järjestää koululaisjumalanpalvelus toisena lauantaina koulujen alkamisesta. Sotavuosina tapa keskeytyi, mutta jatkui viisikymmenluvulta vuoteen 2001. Syksyllä 2002 kunta päätti säästösyihin vedoten luopua syksyn jumalanpalveluksesta. Seurakunnan edustajat ovat käyneet viime vuosina kouluissa pitämässä aamuisia hartaushetkiä. Myös Tampereen helluntaiseurakunnan edustajat ovat tehneet kouluvierailuja. Lähiseutujen Gideon-yhdistykset ovat lahjoittaneet säännöllisesti kullekin ikäluokalle Uudet Testamentit.

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Sinne tahdon mennä, Menosten koulun tarinat 1903-2003, Seppo Pirhonen, Urjala 2003.

alapalkki